EU-rahoitus tarjoaa mahdollisuuksia digitalisaation edistämiselle
Ministeriö edistää EU:n digitalisaatiorahoituksen hyödyntämistä hallinnossa, tutkimuksessa ja yrityksissä. EU-rahoitus tukee etenemistä tutkimuksesta innovaatioihin, pilotteihin ja käyttöönottoon.
Ajankohtainen esimerkki on datan, digitaalisten teknologioiden ja digitaalisen infran kokonaisuuden kehitys. Suomalaisilla on tällä sektorilla vahvaa osaamista, mutta kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen mahdollistaa kasvua. Osallistumalla EU-kumppanuuksiin voi vaikuttaa rahoituksen sisältöön.
Kuluvalla EU-rahoituskaudella digitalisaatiota rahoitetaan neljästä ohjelmasta: Horisontti Eurooppa rahoittaa tutkimusta ja innovaatioita, Digitaalinen Eurooppa digitaalisten teknologioiden laajaa käyttöönottoa, CEF Digital digitaalisia yhteyksiä ja InvestEU investointeja.
Rahoitushaut edellyttävät lähes aina kansallista rahoitusosuutta, joten EU-rahoituksen hyödyntäminen on sidoksissa kansalliseen budjettiin. Hallinnossa rahoitusta voidaan hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa uuden digisääntelyn toimeenpano tuo viranomaisille uusia vaatimuksia. Hankkeet voivat maksaa itsensä vähitellen takaisin tehostamalla ja yksinkertaistamalla hallinnon palveluja.
Horisontti Eurooppa -ohjelmasta avautuu rahoitusta pilotteihin. Niissä kehitetään ja kokeillaan teknologioita, joilla ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa ja digitaalisen ympäristön kanssa reaaliajassa keinotekoisen todellisuuden ja lisätyn digitaalisen sisällön avulla. Niissä pilotoidaan datan nopeaa ja luotettavaa käsittelyä useita teknologioita yhdistämällä. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman rahoituksen tuella valmistuu tämän vuosikymmenen aikana maapallon digitaalinen kaksonen, joka auttaa ymmärtämään sään ääri-ilmiöitä ja tukee päätöksentekoa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Myös datan, digi-infran ja uusien teknologioiden turvallisuutta voidaan parantaa EU-rahoituksen avulla. Parhaillaan investoidaan kansainväliseen standardointiin osallistumiseen, riskiarviointiin ja kryptografian kaltaisiin teknologioihin, joilla kyberturvallisuus voidaan varmistaa myös kvanttilaskennan käyttöönoton jälkeen.
Hallinnonalallamme erityisesti Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Fintrafficin koordinoima dataekosysteemi tukevat osallistumista rajat ylittäviin EU-hankkeisiin. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena yhteyspisteenä ja kehittää kyberturvallisuuden osaamisyhteisöä.
Nykyisen rahoituskauden lisäksi olemme suunnanneet vaikuttamisen vielä pidemmälle tulevaisuuteen. Suomen tavoitteena on, että tulevalla rahoituskaudella 2028–2032 rahoitusohjelmat parantavat Euroopan strategista kilpailukykyä ja kokonaisturvallisuutta sekä edistävät puhdasta siirtymää.
Anne Miettinen
viestintäneuvos, tieto- ja turvallisuusosasto